Muistoja 2017, Fuengirola lokakuussa

Olin kauan puhunut miehelleni yhteisestä ulkomaanmatkasta. Pitkään hän oli kielteinen, koska ei ollut käynyt ulkomailla eikä osannut erityisemmin englantia. Sitten keksin kohteen, jolle hän ei voinut kieltäytyä, Fuengirola! Suomalaisten lomaparatiisi, jossa pärjää suomen kielellä :D Valitsin ajankohdaksi Fugefestit, sillä siellä esiintyi paljon artisteja, jotka halusin myös nähdä. Valitsin itse lennot ja hotellit, sillä matkatoimistot tarjosivat vain 7 päivän matkapaketteja. 

Me olimme kohteessa torstaista maanantaihin. Lensimme ensin Oulusta Helsinkiin, ja koneen vaihtoa odotellessa kävimme syömässä Fly Inn -ravintolassa lähtöportin lähellä burgerit ja ruoka osoittautui hyväksi, vaikkakin suhteellisen kalliiksi hampurilaisiin nähden. Sieltä lähdettyämme huomasimme hetken eteenpäin käveltyämme O'Learysin ja Burger Kingin toisessa kerroksessa. Milloin ne ovat sinne ilmestyneet? Eivät ne ennen siellä ole olleet. Katseltuamme alakerran liikkeitä tovin oli aika lähteä lähtöportille. Olo oli epätodellinen, olemmeko tosiaan lentämässä Malagaan? Aiemmin olemme lentäneet vain Oulu-Helsinki väliä. Vihdoinkin pääsen pidemmälle.

Fly Inn -ravintolassa syömässä

 Malagaan saavuimme puolen yön jälkeen. Lento oli täynnä ja vieressämme istuva aurinkorannikon asukas antoi hyviä vinkkejä nähtävyyksiin ja kertoili kaupungista. Olin tilannut etukäteen lentokenttäkuljetuksen Retu-kuljetus nimiseltä firmalta sähköpostin kautta. Nettiä selatessani keskustelupalstoilta olin lukenut, että Malagan taksit eivät tunne hyvin Fuengirolaa. Päätin pelata varman päälle, eipähän tarvitsisi ainakaan keskellä yötä yrittää selittää englanniksi jollekin espanjalais -taksikuskille mitä hotellia etsimme. 

Pihalle tultuamme soitin firmalle, kuten he olivat ohjeistaneet. Mies puhelimessa neuvoi  kävelemään hisseille ja ylös liukuportaille ja soittamaan sitten uudestaan. Selvittyämme tehtävänannosta saimme lisäohjeena kulkea liukuportaat ihan toiseen päähän asti, jossa kyytimme odottaisi parkkihallissa. Liukuportaiden perälle päästyämme outo numero soitti ja naisääni kysyi kävelimmekö ohi. He olivat olleet meitä vastassa, mutta koska näöltä ei tiennyt, ei suomalaisittain kehdannut alkaa huutelemaan. Nainen ohjasi meidät maasturiin, ja samalla lennolla oli tullut eräs nainen, joka myös odotti jo kyydissä. Kuski antoi hyvin ruokapaikkavinkkejä matkalla ja kertoili elämästä Fuengirolassa. Tunnelma oli rento ja uskalsin itsekin rentoutua sen suhteen, että matka alkoi näin hyvin. Kuski jätti meidät Ilunion hotellille, kuten pyysimme.

Fuengirola saapumisiltana Ilunion -hotellin parvekkeelta.

Näkymä aamulla

Hotellihuoneemme oli uskomattoman tilava. Parveke kiersi nurkkahuoneistomme koko kulmauksen ja näkymät olivat upeat! Ainoa miinus parvekkeella olivat lentomuurahaiset. Luulin aamulla niiden olevan kuolleita, mutta auringon lämmittäessä ne lähtivätkin lentoon, ja niitä oli paljon! Mutta onneksi ne eivät päässeet hotellihuoneeseen, sillä pidimme visusti ovea kiinni.

Huoneessa oli kylpyamme, kylpytakit, pesuaineita ja vedenkeitin teepusseineen. Keitimme iltateet ja aloimme nukkumaan. Peitto kuitenkin kummastutti, koska ison parisängyn peiton päällä oli pelkkä lakana, eikä pussilakanaa. Peiton alla kuitenkin oli toinen lakana. Huoneesta ei kuitenkaan löytynyt mitään muitakaan peittoja, niin tyydyimme siihen mitä meillä oli. Huoneessa on täysin laatoitettu lattia, mikä tuntui oudolta, kun on tottunut Suomessa kokolattialattoihin tai laminaattiin.

Aamupalalta löytyi molemmille syötävää, vaikka Suomessa totuttuja kaurapuuroja ja salaatti/tomaatti/tuorekurkku linjastoa ei ollut. Hotelli oli hyvä ja sinne voisi palata uudestaankin. Alunperin olin varannut meille 3 yötä Hotel El Puerto Pierre & Vacances -hotellista, ja ensimmäisen yön olimme Ilunionissa, koska olimme myöhemmin päättäneet, että lennämme yölennolla aamu kuuden lennon sijaan. Näin saamme nukkua kohteessa pitempään ja jaksamme Fugefesteillä. Aamupalan jälkeen lähdimmekin vaihtamaan festarirannekkeet ravintola Kukkoon. Suomipop teki radiolähetystä sieltä samaan aikaan ja väkeä oli paljon paikalla.

Rannekkeet Fugefesteille

Hiekkataideteos rannalla

Veimme tavarat hotellille ja hengähdimme jonkun aikaa. Rantakatua kävellessämme kiinnitimme huomiota hienoon hiekkataideteokseen rannalla. Myöhemmin huomasimme niitä lisääkin. Päivä oli kuuma ja koko reissun säät suosivat meitä. Lämmintä oli aina yli 20'C. Onneksi hotellihuoneessa oli ilmastointi. Hotellihuone oli paljon pienempi kuin edellisesen hotellin huone. Perjantai iltapäivällä lähdimme kävelemään kohti festarialuetta, Rauhanpalatsia. Illan aikana esiintyivät Markku Aro, Jari Sillanpää, Eini, Neon 2 ja Lauri Tähkä. Silstun keikka oli uskomattoman hieno. Jari lauloi suomeksi, mutta myös espanjaksi ja englanniksi. Hän veti tosi energisen keikan ja kuulin myös lapsuuden lempibiiseistäni Satulinnan. Lauri Tähkän keikka oli yllättävän rokkaava. Olen radiosoittojen perusteella pitänyt menoa jotenkin letkeämpänä. Hyvä keikka silti. 

Ostin Fugefesteille vip-liput, koska olin netistä lukenut, että muualla ei ole istumapaikkoja, kuin 2. kerroksen aitioissa. Olisi puuduttavaa seistä kaksi päivää ja korkeammalta näkisikin paremmin, eikä olisi niin pitkiä jonoja joka paikkaan. Olin tyytyväinen lippuihin. Molempiin iltoihin kuului hyvä buffet -ruokailu ulkona, josta sai käydä nappailemassa ruokaa pitkin iltaa kun siltä tuntui. Alueella oli myös oma dj pihalla ja juomatiskille jonotkaan eivät olleet pitkiä, Kuten ei vessoihinkaan. Onneksi vip-puolen yläkerran aitioiden vieressä oli sisävessat, jolloin pystyi valitsemaan sen bajamajan sijasta.

Markku Aro ensimmäisenä esiintyjänä

 Lauantaina esiintyivät Neljänsuora, Remu & Hurriganes feat Michael Monroe, yllätysesiintyjänä Matti Nykänen sekä illan loppupuolella Juha Tapio ja lopuksi Dingo. Kun Remu talutettiin lavalle, mietin miten hän oikein jaksaa. Hän soitti kuitenkin suu leveässä hymyssä rumpuja. Musiikki soi keikan aikana niin lujalla, että jos minulla olisi ollut korvatulpat, olisin laittanut ne korviini. Laulujen sanoista ei saanut juurikaan selvää, mutta tunnelma oli hieno. Juha Tapion näin myös ensi kertaa livenä ja hän kuulosti yhtä hyvältä kuin radiossakin. Dingon keikalla en meinannut saada selvää laulun sanoista. Huomasimme molemmat olevamme aivan poikki päivästä ja lähdimmekin vähän aikaisemmin ennen suurinta ruuhkaa kävelemään hotellille. Fugefest oli hieno ja kokemisen arvoinen festari. Kuitenkin, jos tulemme aurinkorannikolle uudestaan, keskitymme lähiseutujen nähtävyyksiin, sillä ne jäivät tällä reissulla vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi Gibraltarilla olisi hienoa käydä.

Hovimuusikko Ilkkakin esiintyi lauantaina

Näkymä El Puerto hotellihuoneesta

 Sunnuntaina meillä oli vielä koko päivä aikaa kierrellä Fuengirolaa. Olimme joka päivä käyneet aamupalan jälkeen jossain päin käveleksimässä ja katselemassa kaupunkia. Nyt päätimme ostaa liput Potnapekan näköiseen maisemajunaan. Se ajeli hitaasti ympäri kaupunkia ja näimme alueita, missä emme olleet vielä käyneet. Pysähdyimme Bioparckin kohdalla, ja vierailimme eläintarhassa. Ensin meidät ohjattiin lipunmyyntiin, sitten pyydettiin poseeraamaan kameralle, ja lopuksi päästettiin vapaasti kiertelemään eläintarhaa. Lipunmyynnistä sain kartan, josta pystyin hahmottamaan paikan kokoa. Eläintarha oli hyvä vierailukohde ja siellä kuulosti äänen perusteella olevan muitakin suomalaisia samaan aikaan. Näimme virtahepoja, apinoita, lintuja, krokotiilin, jättikilpikonnia ja monia muita eläimiä. Hellyttävin oli pieni oranginpoikanen, joka kiipeili ja leikki isompien katsoessa menoa.

Apinoita Bioparcissa.

Virtahepoja

Oranginpoikanen

Oranki

Samana päivänä kävimme myös aikaisemmin englanniksi järjestettävällä delfiinien bongaus -risteilyllä. Olimme aikaisemmin ravintola Reflassa käydessämme huomanneet mainoksen, ja sunnuntai aamuna hetken mielijohteesta päätimme lähteä kokemaan millainen risteily mahtaisi olla, koska sää näytti hyvältä. Retkellä oli takuu. Mikäli delfiinejä ei näkyisi, saisi seuraavana päivänä risteilyn ilmaiseksi. Meillähän ei ollut aikaa maanantaihin, koska lentomme lähtisi seuraavana päivänä, mutta tällainen takuu viestii, että on ihme jos delfiinejä ei näy. Ja näkyihän niitä! Mereltä katsottuna rannikko ja maisemat näyttivät tosi hienoilta. Laivalta sai ostaa myös virvokkeita. Pari tuntia delfiiniristeilyllä meni niin nopeasti, ettei ajankulua huomannutkaan, kun olimme jo takaisin satamassa. 

Seuraavana aamuna söimme nopeasti aamupalan, sillä olimme sopineet Retu-kuljetuksen kanssa, että he hakevat meidät aamulla lentokentälle hotellin edestä. Kuski oli täsmällinen ja ilmoitti odottelevansa alhaalla. Olimme hyvissä ajoin lentokentällä. Ihmettelimme, miltä portilta lentomme lähtee ja infosta kysyessämme mies neuvoi englanniksi, että tietoa ei ole vielä tullut, joten meidän pitää seurata infoa näyttötauluilta. Aikamme odoteltuamme saimme vihdoin portin selville ja pääsimme odottelemaan kotosuomeen paluuta. Suomessa olikin yllätukseksi satanut jo ensilumi ja maa oli valkeana. Aurinkoiset t-paita kelit olivat enää vain muisto. Onneksi muistojen avulla kestää kylmän talven yli :)